Väkivalta aiheuttaa usein fyysisten vammojen lisäksi merkittävää psyykkistä haittaa. Suomen oikeusjärjestelmä tunnistaa psyykkisen vahingon korvattavana vahinkona, mutta sen arviointi vaatii tapauskohtaista harkintaa.

Psyykkinen vahinko voi ilmetä ahdistuksena, unihäiriöinä, masennuksena tai traumaperäisenä stressihäiriönä. Näiden vaikutus uhrin arkeen, työkykyyn ja ihmissuhteisiin otetaan huomioon korvausta määrättäessä. Lääketieteelliset lausunnot ja hoitokertomukset ovat keskeisessä roolissa vahingon arvioinnissa.

Korvauksia tulee vaatia rikosprosessin yhteydessä. Psyykkisen vahingon osalta korvaussummat vaihtelevat huomattavasti, mutta vakavissa tapauksissa ne voivat olla useita tuhansia euroja.

Moni uhri kokee korvausprosessin raskaaksi. Juristin tuki auttaa jäsentämään vaatimukset ja varmistamaan, että psyykkinen vahinko tulee asianmukaisesti huomioiduksi.